Blue Industry Park on Turun telakka-alueelle rakentuva Euroopan johtava meri- ja valmistavan teollisuuden keskittymä. Se kokoaa omien alojensa edelläkävijät uuden liiketoiminnan kehittyneimpien teknologioiden ja ensiluokkaisten logististen yhteyksien äärelle.
Me Blue Industry Park:lla haluamme tulevaisuudessa olla mukana jättämässä oman merkittävän kädenjälkemme Suomen laivanrakennuksen pitkään ja monivaiheiseen historiaan. Siksi koimme, että on tärkeä välillä pysähtyä katsomaan myös taaksepäin, jotta voimme paremmin sen avulla ymmärtää myös tulevaa. Tämän vuoksi kirjoitimme tämän artikkelin ja toivomme, että sen lukeminen on teille yhtä mielenkiintoinen ja silmiä avaava kokemus kuin sen tekeminen oli meille.
Suomen laivanrakennus on vuosisatojen ajan ollut merkittävä osa maamme historiaa ja taloutta. Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin Suomen laivanrakennuksen historiaan, sen alkuvaiheisiin, kukoistuskausiin, kriiseihin ja nykypäivään.
Alkuvaiheet: kalastus ja puulaivat
Suomen laivanrakennuksen juuret juontavat kauas historiaan, aina kalastajien ja veneenrakentajien aikoihin. Maamme lukuisat järvet ja saaristo tarjosivat runsaasti kalastusmahdollisuuksia, ja paikalliset käsityöläiset loivat taituruudellaan puusta perinteisiä kalastusveneitä. Nämä veneet olivat olennainen osa kalastuskulttuuria ja merenkulun alkuvaiheita Suomessa.
Puulaivojen rakentaminen on ollut tunnettua Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa jo 1300-luvulta lähtien. Turussa taas rakennettiin keskiajalla pieniä ja keskisuuria aluksia. 1500-luvun Suomessa perustettiin laivakartanoita Turkuun, Viipuriin ja myöhemmin myös Helsinkiin. Ne toimivat laivaston tukikohtina ja niihin kuului samalla myös veneveistämö.
1800-luku: teollistuminen ja telakoiden synty
1800-luvun alussa teollistuminen alkoi muuttaa Suomen laivanrakennusta perusteellisesti. Ensimmäiset telakat perustettiin, ja laivanrakennuksen materiaaliksi tuli puun lisäksi rauta ja teräs. Turku ja Helsinki nousivat merkittäviksi telakkakaupungeiksi, ja niiden telakat alkoivat valmistaa laivoja, jotka palvelivat niin kotimaan kuin kansainvälisen kaupankin tarpeita.
1800-luvun lopulla Suomella oli asukaslukuun nähden yksi maailman suurimmista kauppalaivastoista, joka 1880-luvulla käsitti kaikkiaan 782 alusta. Näistä puolet oli valtamerilaivoja. Suomen satamissa nämä alukset kävivät kuitenkin harvoin. Varustamotoiminnan hyvä kannattavuus tuohon aikaan perustui suomalaisten merimiesten alhaisiin palkkoihin ja laivojen edullisuuteen.
1900-luvun alkupuoli: laivanrakennuksen kukoistuskausi
1900-luvun alkupuoli oli suomen laivanrakennuksen kukoistuskautta. Suomesta tuli merkittävä laivanrakennusmaa, ja suomalaiset telakat valmistivat suuria aluksia, jotka olivat kysyttyjä ympäri maailmaa. Tällä ajanjaksolla syntyi myös legendaarisia laivoja, kuten M/S Ilmatar, jotka tekivät Suomen laivanrakennuksesta maailmanlaajuisesti tunnetun.
Ensimmäinen maailmansota toi 1914 Suomeen runsaasti uusien laivojen tilauksia. Suomen Itsenäistymisen jälkeen Tärkeimpiä laivanrakennusprojekteja olivat panssarilaivojen Väinämöisen ja Ilmarisen rakentaminen 1929–1932. 1930-luvun loppua kohden laivojen rakentaminen lisääntyi entisestään.
Vuodesta 1939 eteenpäin: toinen maailmansota, siirtyminen korkean teknologian ratkaisuihin ja kriisit
Laivanrakennus kiihtyi voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, jolloin yli 500 erilaista sotakorvauslaivaa rakennettiin ja lähetettiin Neuvostoliittoon. Tehtävää varten perustettiin uusia telakoita muun muassa Raumalle, Turkuun ja Loviisaan. Sotakorvausten jälkeen laivojen rakentaminen idänkauppana jatkui pitkin tilaussarjoin. 1950-luvulta 1980-luvulle suurimpina telakkayhtiöinä toimivat Wärtsilä, Rauma-Repola sekä valtio-omisteinen Valmet. Valtio-omisteinen laivanrakennus Suomessa loppui kuitenkin 1980-luvun lopulla.
1970-luvulla Suomen laivanrakennus siirtyi perinteisestä laivanrakennuksesta kohti korkean teknologian ratkaisuja. Telakoista tuli erikoistuneempia, ja ne keskittyivät esimerkiksi öljynporauslautojen ja jäänmurtajien valmistukseen. Tämä muutos mahdollisti suomalaisen laivanrakennusteollisuuden selviämisen maailmanlaajuisessa kilpailussa ja avasi uusia mahdollisuuksia.
Valtio-omisteinen laivanrakennus Suomessa loppui 1980-luvun lopulla. Valmetin ja Wärtsilän laivanrakennustoiminnot yhdistettiin vuonna 1986 Wärtsilä meriteollisuudeksi. Tämä uusi liiketoiminta päätyi konkurssiin vuonna 1989 ja niin sanottuun telakkakriisiin.
Siitä eteenpäin Suomen laivanrakennus kohtasi useita haasteita. Maailmanlaajuinen laivanrakennusalan ylikapasiteetti ja öljykriisi vaikuttivat voimakkaasti alan toimintaan. Monet telakat joutuivat sulkemaan ovensa, ja työttömyys nousi merkittäväksi ongelmaksi. Tämä pakotti alan uudistumaan ja mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin.
1990- ja 2000-luku: risteilyalusten rakentamisen kulta-aika
1990- ja 2000-luku olivat risteilyalusten rakentamisen kulta-aikaa Helsingin ja Turun telakoilla. Suomessa on mm. rakennettu lukuisia kertoja eräitä aikansa maailman suurimpia autolauttoja, joista manittakoon: Belorussiya 1975, Finnjet 1977, Mariella 1985, Cinderella 1989, Silja Serenade 1990 ja Color Fantasy 2004. Näiden lisäksi Turun telekalla Royal Caribbeanille rakennetut risteilyalukset olivat kukin vuorollaan maailman suurimpia. Näitä on ollut: Voyager of the Seas 1999, Freedom of the Seas 2006 ja Oasis of the Seas 2009.
Meyer Turku -telakan uusin rakenteilla oleva risteilyalus on nimeltään Icon of the Seas. Sekin tulee valmistuessaan tammikuussa 2024 olemaan taas kategoriassaan maailman suurin. Sen rakennusvaiheista on myös nähtävissä mielenkiintoinen suomeksi tekstitetty dokumentti National Geographic -tv-kanavalla.
Lisätietoja tästä tv-dokumentista löydät HS Turun artikkelista:
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009807362.html.
Dokumenttisarjan omat verkkosivut löydät tästä osoitteesta: https://www.natgeotv.com/fi/ohjelmat/natgeo/mahdotonta-rakentamassa.
Nykyhetki ja tulevaisuus: kestävyys ja innovointi
Nykyään Suomen laivanrakennus tunnetaan korkeasta teknologiasta ja innovaatioista. Telakat valmistavat ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita aluksia, ja ne ovat mukana kehittämässä uusia, kestäviä ratkaisuja merenkulkuun. Suomi on edelleen merkittävä toimija maailmanlaajuisella laivanrakennusareenalla.
Johtopäätös
Suomen laivanrakennuksen historia on rikas ja monimuotoinen. Se on selviytynyt lukuisista haasteista ja muutoksista ja säilyttänyt asemansa maailmanlaajuisesti arvostettuna laivanrakennuksen keskuksena. Tulevaisuudessa kestävyys ja innovointi tulevat olemaan avainasemassa, kun Suomen laivanrakennus jatkaa perinnettään ja kasvuaan.
Laivanrakennuksen merkitys Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle tulee tulevaisuudessa todennäköisesti säilymään vahvana, ja se tulee jatkamaan teknologista edelläkävijyyttään maailmanlaajuisesti. Tässä kehityksessä Turun talousalueen meriteollisuus klusteri tulee olemaan suunnannäyttäjä. Tätä tukee omalta osaltaan myös Meyerin Turun telakan viereen rakenteilla oleva Blue Industry Park.