Kun puhumme meriteollisuudesta, emme voi olla puhumatta pandemiasta. Matkustusrajoitukset iskivät erityisen rajusti Varsinais-Suomen meriklusterille tärkeään risteilyliiketoimintaan, mutta nyt kuluttajakysyntä on kääntynyt vahvaan kasvuun. Turussa on hyvä selkänoja rakentaa meriteollisuuden tulevaisuuden kilpailukykyä, sillä alueen veturiyritys Meyer Turun tilauskanta ulottuu vuoteen 2026.
Parin viime vuoden tilannekuva on ollut selkeä: Sekä kauppa- että matkustajalaivaston liikennöinti laskivat globaalisti. Ensin toipui kauppalaivaston kysyntä, perässä seuraavat reittimatkustus ja risteilyt. Terveysturvallisuuden palautuessa matkustusvietti kasvaa ja risteilyvarustamoiden kassavirta alkaa eheytyä nopeasti. Ennen koronaa tehtiin maailmanlaajuisesti noin 30 miljoonaa risteilymatkaa vuodessa, koronan aikana volyymi putosi dramaattisesti miltei nollaan. Ennusteiden ja jo tehtyjen matkavarausten mukaan risteilyalan volyymi alkaa palautua nopeasti vuoden 2022 aikana ja 3-4 vuodessa saavutetaan entinen taso. Sen jälkeen kasvun uskotaan jatkuvan ennen pandemiaa totutulla kasvukulmalla.
– Risteilymatkustamisen kysyntä ei ole poistunut, se on vain siirtynyt. Turun telakan asiakkailla on vahva usko tulevaisuuteen, sillä yhtään laivaa meiltä ei ole peruutettu. Tilauskantaa on hieman uudelleenjärjestelty, ja sillä on ollut vaikutusta tuotantovolyymiin. Meiltä valmistuu vuoteen 2026 asti joka vuosi yksi uusi jättiristeilijä”, sanoo Meyer Turun tuotantojohtaja Mika Heiskanen.
Kun kysyn, miten Turun telakka ja sen kumppanit pysyvät mukana kehityksessä myös tulevaisuudessa ja uusista aluksista kilpailtaessa, laivanrakentajan silmät alkavat leiskua innostuksesta.
– Haluan sanoa, että me emme pysy mukana kehityksessä, me johdamme sitä. Turkulainen laivanrakennus on state-of-the-art; olemme ja tulemme olemaan viimeistä huutoa globaalissa kilpailussa. Jotta olemme kilpailukykyisiä jatkossakin, meidän pitää säilyttää teknologinen johtajuus. Haastamme koko ajan itseämme. Emme välttämättä kilpaile myytävän tuotteen hinnalla, mutta pystymme kilpailemaan teknologisella osaamisella ja esimerkiksi sen mahdollistamilla edullisemmilla elinkaarikustannuksilla. Jos hankintainvestointi meillä onkin kalliimpi, risteilijän operointi, kuluttajien arvottama vastuullisuus ja niiden kautta kokonaiskustannukset koko elinkaaren ajalta muodostuvat varustamolle kilpailukykyisiksi.
Vastuullisuus on meriteollisuudessa keskeinen ajuri. Laaja-alaiseen vastuullisuuteen kuuluvat laivan vähäpäästöisyys, energiaoptimointi, vaihtoehtoiset polttoaineratkaisut ja esimerkiksi risteilijöiden vesi/jätevesi-järjestelmät. Monessa suhteessa risteilijöillä on käytännössä suljettu kierto. Risteilijöiden ”talotekniikka” onkin usein todellista high techia mantereelle rakennettavaan verrattuna. Meyerin pelikirjassa vastuullisuuteen kuuluvat myös ympäristöystävälliset materiaalivalinnat. Esimerkiksi teräs Turun telakalle tulee Suomesta, ja siinä on jo nyt suuri osuus kierrätysterästä. SSAB:n 4,5 miljardin investointien jälkeen suomalaisen teräksen tuotanto muuttuu kokonaan hiilidioksidivapaaksi.
– Ja tietenkin myös tekemisen tulee olla vastuullista. Siinä Turun telakalla, sen henkilöstöllä ja tarkasti valituilla kumppaneilla on etulyöntiasema. Mutta tämän lisäksi kaikessa tulee muistaa aina asiakas. Matkustajien toiveet kasvavat. Meidän pitää vastata vastuullisuuden ehdoilla myös matkustajien tunteisiin ja motiiveihin. Meidän pitää pystyä vastaamaan matkustajien digitaalisuuden vaateisiin ja kasvaneisiin hyvinvointi-, kylpylä-, viihde- ja ravintolatoiveisiin, Heiskanen määrittelee.
Risteilijän rakentaminen on yhteistyön taidonnäyte
Suomalaiset telakat ovat pitkään toimineet uusien innovaatioiden globaalina testilaboratorioina, mikä on luonut Suomen meriklusterille kilpailuetua korkean teknologian aluksissa – kuten risteilijöissä. Risteilijän rakentaminen on valtava yhteistyön taidonnäyte. Pandemian vaatima eristäytyminen on haastanut meriteollisuutta, mutta Heiskanen iloitsee siitä, että sen myötä alalla on opittu uusia toimintatapoja. Pandemia on tuonut mukanaan ison teknologiabuustin, ja sen myötä suomalaisen, verkottuneen meriklusterin etumatka on kasvanut entisestään.
– Laivaa ei synny ilman verkostoa. Vaikka toimialamme muuttuu, uskon, että risteilijöiden rakentaminen on esimerkki toimialasta, jossa jatkossakin tarvitaan veturiyritys, joka vetää langat kasaan ja solmii niistä laivan. Emme tarvitse onnistuaksemme alihankkijoita, tarvitsemme yhteistyökumppaneita. Olemme kaivanneet telakan ympärille pitkään ekosysteemimäistä toimijaa, joka antaa yhteisen alustan koko verkostolle. Alustan, joka tarjoaa joustavia tuotanto- ja kokoonpanotiloja, majoitusta, ravintoloita, moderneja kierrätysmahdollisuuksia, joustavia tavaravirtoja ja oppilaitosyhteistyötä. Siksi olemme aktiivisesti mukana Turun telakan naapuriin rakentuvassa Blue Industry Parkissa luomassa mahdollisuuksia entistä paremmalle keskinäiselle yhteistyölle
Kokeeko Meyer Blue Industry Parkin kaltaisen korkean osaamisen keskittymän tuovan mukanaan erottuvuutta ja kilpailuetua uusista tilauksista kilpailtaessa?
– Jokainen menestyvä telakka perustuu verkostoajatukseen. Suurimmalla osalla on vallalla kuitenkin yhä vanhakantainen alihankkija-ajattelu. Me pyrimme rakentamaan aidon ekosysteemin, joka kiihdyttää itseään. Kun sellainen syntyy, haluamme todellakin olla mukana. Haluamme, että voimme tukea kumppaneitamme, mutta haluamme, että kumppanit myös haastavat meitä. Blue Industry Parkin tiivis yhteys telakkaan tuo kyvykkyyttä toimia nopeammin, joustavammin ja ympäristöystävällisemmin. Ihmisten kanssakäyminen helpottuu ja se parantaa keskinäistä ymmärrystä.
Ankkuriyritykset vetävät puoleensa toimintaansa tukevia, innovatiivisia yrityksiä. Laivanrakennus on malliesimerkki toimialasta, jonka menestys perustuu varmaan toimitusketjuun. Blue Industry Park tuo tähän merkittävän kilpailuedun.
– Tämä kaikki näkyy tuotteemme parantuneina ominaisuuksina ja myös hintalapussa. Yhteistyöhön investoiminen maksaa aina itsensä takaisin, Heiskanen päättää.